Suomalainen osaamisen on pystyttävä kaupallistamaan tulevaisuudessa täysimittaisesti, jotta taloudellinen vakautemme ja kehityksemme pystytään turvaamaan.
Politiikassa näyttää olevan vallalla käsitys, että valtion talouteen voi vaikuttaa pääasiassa kolmella tavalla: Menoleikkauksilla, verojen korotuksella ja velan nostamisella. Tästä käsityksestä puuttuu olennainen näkökulma, tulojen lisääminen. Kaupallistamisen, markkinoinnin ja myynnin kehittäminen ovat keinoja, joilla tavoite saavutetaan. Suomalainen osaamisen on pystyttävä kaupallistamaan tulevaisuudessa täysimittaisesti, jotta taloudellinen vakautemme ja kehityksemme pystytään turvaamaan. Myynnin lisääminen ei välttämättä tuota pikavoittoja, kuten aikaisemmin kolme mainitsemaani keinoa. Tulojen lisääminen on kuitenkin pitkässä juoksussa keinoista tehokkain. Kaupallisuuteen panostaminen koulutuksen, tukien ja palveluiden muodossa on aloitettava nyt! Muutokset olisi tullut aloittaa täydellä teholla jo 20 vuotta sitten. Perustelen näkemystäni seuraavavilla keskeisillä tulokulmilla teemaan liittyen.
Worl Economic Forumin Competitiveness report 2016-2017 -julkaisu toteaa, että Suomi on maailman 8. ja Euroopan 4. innovatiivisin maa. Kaupallistajana olemme sijalla 39. Positiivista on se, että suomalaisilla on tilaston mukaan eriomainen kykyä innovoida, eli tuottaa arvoa. Sen sijaan arvon kotiuttamisessa euroina yrityksiin ja kansantalouteen olemme tehottomia. Mielestäni Suomella ei ole tänään eikä tulevaisuudessa varaa olla hyödyntämättä tuottamaamme kaupallista potentiaalia, vaikka se onkin historiallisesta perspektiivistä varsin luonnollista.
Positiivista on se, että suomalaisilla on tilaston mukaan eriomainen kykyä innovoida, eli tuottaa arvoa. Sen sijaan arvon kotiuttamisessa euroina yrityksiin ja kansantalouteen olemme surkeita.
Työpanokseni Biotalousinstituutissa vuonna 2018 avasi silmäni sille, miten paljon kaupallisuuteen liittyvää työtä meillä on tekemättä. Kaupallisen ajattelun koulutus ja yritysten kaupallistamisen tuki tarvitsevat jatkossa valtavasti panostuksia. Nuorten on osattava kaupallistaa ideansa. Yritysten tuetut kaupalliset polut maakunnista maailmalle tulee olla viimeisen päälle kunnossa. Tällä hetkellä ne eivät ole. Prosessit puuttuvat ja pyörä keksitään aina uudelleen.
Kaupallisiin tavoitteisiin päästään yksityisen ja julkisen sektorin rakentavalla ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Mallissani hyödynnetään kolmikantaa: Yritykset, yliopistot ja oppilaitokset sekä virkamieskoneisto. Virkamieskoneisto luo edellytyksiä toiminnalle. Business Finlandin kautta tukee yrityksiä konkreettisen myynnin ja markkinatiedon hankkimisessa. Ely-keskukset tukevat yrityksiä lupa- ja rahoitusasioissa. Yliopistot ja oppilaitokset kartoittavat kentän, koordinoivat koulutus- ja kehityspolkuja sekä vetävät ruohonjuuritason hankkeita. Nämä tahot valmistavat yrityksiä kansainväliselle markkinalle. Yritykset tuottavat yhdessä yliopistojen kanssa innovaatioita sekä vastaavat tuotteiden ja palveluiden myynnistä ja markkinoinnista.
Kaupallisiin tavoitteisiin päästään yksityisen ja julkisen sektorin rakentavalla ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä.
Yksi kriittinen tekijä on rahoitus. En ole ulkomaisen riskirahan suuri kannattaja. Haluan varmistaa, että suomalaisia yrityksiä rahoitetaan pääasiassa kotimaisella pääomalla. Mielestäni Suomen ei tule olla jatkossa alihankintatalous, jonka tuottamat katteet valuvat pääasiallisesti kasvottomille kansainvölisille pääomasijoitusyhtiöille. Kyseinen kehitys on tällä hetkellä hälyttävä.
Tervetuloa kannattajakseni tämän sivun vasemmasta yläkulmasta.
Saat tiedon tärkeistä tapahtumista ja kirjoituksista. Emme spämmää, joten voit jättää tietosi turvallisin mielin.